Oma koti kullan kallis

Niin on viimeinenkin vauva tältä erää löytänyt oman ihanan kotinsa. Elisa muutti tänään omaan kotiin ilahduttamaan kahden nuoren neidin elämää. Voi sitä lapsen intoa ja riemua kun Elisan kanssa astuttiin ovesta sisään ja kun Elisa lähti huiskin-haiskin tutkimaan paikkoja. Siinä ei oikein kukaan noista kolmesta meinannut malttaa pysyä paikoillaan :) Niin tuli tutkittua pianon pääliset kun kukkaruukutkin, leikittyä ja vähän kyseltyä että mihin sitä oikein tultiinkaan.

Haikein mielin nämäkin vauvat maailmalle saateltiin mutta itseä ilahduttaa se riemu ja ilo (ralli ja kissojen passaaminen) mitä nämä(kin) pienet kissanalut tuovat uusien perheidensä elämiin. Emme voi muuta kuin olla tyytyväisiä kaikista kodeista ja toivottaa oikein ihania hetkiä uusien perheenjäsenien kanssa!

Oikein ihanaa ja rauhallista uutta vuotta toivottelemme näiden seuraavien kuvien myötä ja jäämme odottamaan mielenkiintoista alkuvuotta ja uusia pentusuunnitelmia joita jo kovaa kyytiä ollaan viimeistelemässä ;)

Nooa ja Eliza

Eliza

Eliza

"Vauva on likainen" tuumaa Vivace

Etsitään

Meadowpaws Maple eli kotoisammin Eliza , etsii vielä sitä omaa rakastavaa kotia itselleen. Eliza on reipas, leikkisä ja seuraa kaipaava nuori neiti. Tuomme tytön omaan kotiin minne tahansa suomessa, koska näin olemme toimineet kaikkien meiltä lähtevien kissojen kanssa.
Eliza haluaisi kodin jossa jo on kaveri tai sinne suunnitellaan kaveria. Näin siksi, että Eliza kaipaa kovasti seuraa eikä pidä yksinolosta. Pääasia on tietenkin elinikäinen ja rakastava koti jossa saa rauhasse elellä mutta tytön näyttelyttäminenkin onnistuu ja autammekin mielellämme tässä jos kiinnostusta on. Kasvatukseen emme häntä myy.

Karkin hoivaa

Päväunilla

Pieni vs. iso söpö

Pesulla

Haku päällä :)

Niin on Willow eli kotoisammin Wilma myös päässyt omaan kotiinsa. Elle ja Nottis ottivat pienen vastaan ihmetellen, että mikä rallipakkaus kotiin oikein ilmestyi. Kaikki on mennyt kuitenkin hienosti ilman yhtään tihutyötä... ainakin vielä 8)

Minttu ja Miina ovat myös kovasti tutustelleet ja hiljalleen ovat tytöt lähentyneet. Minttu on kovasti sitä mieltä, että Miinan ruokakupissa täytyy olla parempaa ruokaa kuin omassa kupissa :D

Suurin ikävä vauvoja taisi olla Karkki-tädillä. Kaksi vauvaa vähemmän oli jo huomattavasti vähemmän... Kea ei siis ehkä osaa laskea kuin yhteen tai on muuten sitä mieltä, että vauvat on tylsiä. Karkki kulki lelu suussa huudellen, että mihinkä kummaan  vauvat oikein hävisivät. Maple kuitenkin tottelevaisesti aina ilmaantui paikalle. Maple tykkää muutenkin kovasti leikkiä ja juosta maratoonia isojen kissojen kanssa joten toivomme kovasti, että hänelle löytyisi koti jossa olisi kissakaveriakin.

Maple söpöilee

Wilma ja Elle

Höyhenlelyt ovat Wilman suosikkeja

Muutto on alkanut!

Eilen tuli 13 viikkoa täyteen railakasta kissanelämää. Viimeiset rokotukset ja sirutukset olivat keskiviikkona ja eilen meidän hyrinä-tyttö Linden muutti omaan kotiinsa. Tyttöä oli kovasti odotettu, kaikki muut paitsi ehkä perheen upea musta kaunotar Miina. Miina tuntuikin olevan sitä mieltä, että "TUOTA minä EN ainakaan ole tänne tilannut". Uskon kuitenkin, että reipas tyttö kietoo Miinan vielä tassunsa ympärille :) Linden, joka sai nimekseen Minttu, oli reipas ja äänekäs uudessa kodissaan. Kotiutuminen on tänään jatkunut hyvin, uuden mamman vieressä vietetyn yön jälkeen :)

Karkkikin on tällä välillä täyttänyt vuoden! Mamman ihana purina-hurina-rakkauspakkaus! Tyttö jolla on aina asiaa ja jolle ei maailman kaikki kermaviilitkään riitä :D Miten paljon jännitinkään kun ystäväni Päivin Unna-tyttö odotti viimeisillään vauvoja reilu vuosi sitten. Ja kun sieltä sitten syntyi kilppari joka vei sydämemme heti. Ensin en uskaltanut Päiville edes tätä ihastusta sen täydessä mittakaavassaan paljastaa mutta taisipa Päivi minut aika hyvin tuntea kun muutaman viikon kuluttua kysyi, että joko olisi aika laittaa Karkki varatuksi :D

Karkki kävi syntymäpäivänsä kunniaksi voittamassa Seinäjoella hienosti ensimmäisen sertinsä CAC. Myös sijoituspoikamme Elrond valmistui samaisessa näyttelyssä Championiksi ja sai ensimmäisen CACIB:insa :) Suuret kiitokset Emmille mukanaolosta!

Seinäjoella lauantaina koettin hieno hetki myös Einon eli Karzenhof Sebastianin kanssa. Eino sai sertinsä, oli värin paras ja Eino myös nominoitiin. Paneelissa jännättiin sillä vastassa oli hienoja kissoja. Kuitenkin kaikilla kolmenna tuomariäänellä Einomme oli aikuisten urosten Best In Show! Wau!

Talo tuntuu nyt jo hiukan hiljaisemmalta ja tyhjemmältä Mintun lähdettyä. Huomenna sanomme heipat Wilmalle joka jää sijoitukseen Ouluun ja toivottavasti joku päivä saa kissalaamme ihan omia vauvoja. Kiitos Kaisa ja Pasi, että saamme tämän mahdollisuuden!

Maple jää vielä sulostuttamaan arkeamme, sillä vaikka kyselyitä on ollut niin sitä ihan omaa kotia ei vielä ole löytynyt. Maple on reipas ja utelias tyttö joka pitää rapsuttelusta. Kun tutuiksi asti Maplen kanssa pääsee niin mikään ei olekkaan sitten ihanampaa kun käpertyä syliin ja nukahtaa siihen. Maple etsii siis edelleen omaa kotia jonka isäntäväen pääsisi kietomaan häntänsä ympärille :)

Lopuksi vielä kuvia vauvoista ja tietenkin synttärisankarista Karkista :)

Linden aka Minttu

Maple

Maple

Willow

Willow

Karkki 1v.

Tytöt 12 viikkoa

Huomenna tytöt täyttävät 12 viikkoa. Todella nopeasti on aika mennyt ja tytöt ovat kasvaneet ja oppineet paljon. Pienet saavat nyt onneksi kuitenkin vielä nauttia sisariensa seurasta ja isojen kissojen opetuksesta. Turhan pieniltä vielä tuntuvat nämä vauhtipakkaukset tuonne kylmään maailmaan :)

Päätös sijoitukseen lähtijästä on pitkällisen soutamisen ja huopaamisen jälkeen saatu tehtyä. Ellen ja Nottiksen maailmaa lähtee reilun viikon kuluttua järkyttämään Willow. Hänelle on tulossa upeat vihreät silmät, hyvä profiili, kivasti sijoittuneet korvat ja hienon tuntuinen turkki. Hän tekee ensi esiintymisensä helmikuussa Kes-Kisin näyttelyssä.

Kotia siis vielä etsii tyttömme Maple. Hän on rohkea, reipas ja utelias. Oikea pieni tutkijan alku :D

Tässä muutamia kuvia viikon varrelta.

Linden

Linden kiipesi syliin päikylle

Willow

Kea-mamma

Ohhoh! Miten tässä näin kävi!?

Vauhti vaan kiihtyy.

Meillä on vietelelty syyslomat ja Tukholmassakin ehdittiin käydä pyörähtämässä koko perheen voimin. Samalla reissulla sijoituspoikamme Elrond Sirkad *PL kävi treffaamassa kaunista mustasavutyttöä CH FI*BlackOnyx Cassandraa. Olemme oikein innoissamme tästä tapaamisesta ja tiineysuutisia toivotaan pian kuuluvaksi.

Samalta matkalta mukaan pohjoiseen lähti myös Fi* Katzenhof Treasure, kotoisammin Aarre. Aarre pääsi valloittamaan kultaisella ja reippaalla luonteellaan venäjänsinisen rouvan Geishan, joka on meidän Kean mamma. Aarre tulee aikanaan tapaamaan muutamia tarkoin harkittuja tyttöjä ja näyttelyissäkin Aarre tulee mukanani kulkemaan. Kiitokset Mette tästä todellisesta Aarteesta!

Vauvatkin kasvavat kovasti ja vauhtia riittää. Tämä pentue tosin on nyt siitä erikoinen että ns. "ruskea ruoka" ei maistu ollenkaan. Raaka liha on parasta (kermaviilillä höystettynä tietty ;) ja purkkiruuat jotka ovat lihaa niin aijai kun maistuu. Silläpä sitä rallienergiaa sitten saadaankin :D Kyllä välillä isoja kissoja ihmetyttää miten noin pienet saavat sellaisen vauhdin aikaiseksi. Parin viikon päästä meilläkin sitten taas rauhoittuu kun alkaa pienten muutto omiin koteihin.

Kaikki tytöt ovat reippaita ja leikkisiä, turkit ovat mielestäni oikein mukavan laatuisia, pehmeitä ja samettisia. Kaikista upein silmienväri tällä hetkellä on Lindenillä mutta toisillakin näyttäisi väri hiljalleen muuttuvan. Koska pentue on muuten niin tasainen niin tätä silmienväriä nyt seuraamme Maplen ja Willown osalta ennen kuin sitten päätämme kumpi pääsee ihastuttamaan kahta mettisprinsessaa. Toki jos sopiva koti toiselle löytyy niin teemme päätöksen pikimmiten. Joten jos elämästäsi uupuu söpöysenergiaa niin yksi tytöistä olisi vapaana sulostuttamaan sitä ;)

Willow

Maple

Linden

Eläinlääkäriäkään ei syöty :)

Reippaita tyttöjä, vaikkakin vähän ujoja kun eläinlääkärin pöydälle joutuivat mutta kukapa ei ujostelisi kun jättiläinen lähestyy piikin kanssa jonka aikoo tuikata kankkuun. Kukaan ei kuitenkaan pahemmin räpistellyt eikä kenestäkään kuulunut miukaisuakaan, ihanat reippaat tytöt!

 Ensimmäinen rokotus siis takana ja kaikki hyvin! Ruoka maistuu, uni maistuu ja ralli maistuu :D Kurvit suoristuu kun kolmikosta kuuluu "roppotiroppotiroppoti" ja arvatenkin Karkki-täti "ei niin hentoisella askelluksella" jyrää perässä. Kaikkiin isoihin kissoihin on nyt tutustuttu. Tai tutustuttu ja tutustuttu... Helmihän on siis sitä mieltä että "nuo ei ole ainakaan MUN" ja "kamalia rottia". Helmi pysytteleekin mieluummin hieman isomman välimatkan päässä omassa ylhäisessä rauhassaan kuin keskellä rallirataa olohuoneessa.

Linden on löytänyt oman kodin ja omat ihmisensä. Linden muuttaa upean mustan kastraattineidon kaveriksi. Myös sijoituskoti on löytynyt ja sijoituskodissa odottaakin pari hieman karvaisempaa tyttöä. Helmin tytöt, Elle ja Nottis tulevat varmasti kokemaan järkytyksen marraskuun puolessa välissä :)

Ralliwallankumous!

Taas on pikkuisten maailma mullistunut. Nyt on koko huone käytössä ja oveenkin ilmestyi vaan portti josta isot kissat pääsevät yli ja kurkkimaan vauvojen hurjaa menoa. Pikkuiset ovat valtavan uteliaita. Joka paikkaan pitäisi päästä ja joka paikka pitäisi saada tutkia. Tytöt ovat myös saaneet nimet. Linden joka syntyi ensimmäisenä (lehmus) Maple (vaahtera) sekä pentueen pienin Willow (paju).

Kaikki kolme ovat aivan valloittavia luonteiltaan. Pravuurina massunrapsutuskiepsahdus. Kun massusta rapsuttaa niin aika harvoin kukaan pystyy vastustamaan selälleen kepsahtamista. Willow on selvästi pieni pohtija. Se seurailee vähän kauempaa, ihan kuin laatiakseen vain ensin toimintasuunnitelman siitä minkä hiiren kimppuun seuraavaksi hyökkäisi tai missä kohtaa olisi mukavinta ottaa päiväunet. Linden ja Maple ovat taas suoran toiminnan kannattajia. Sinne mennään minne silmät sattuvat katsomaan ja se lelu saa kyytiä mikä tielle erehtyy.

Keakin lopetti huutelunsa joten paluu normaaliin melutasoon on tapahtunut. Kea on kuitenkin päättänyt olevansa uranainen ja suurin osa ajasta bisneksiä on ihan muualla kuin vauvojen luona. Onneksi kuitenkin edelleen Karkki hoitaa ja vahtii...ja välillä ihan vähän vinguttaakin pieniä ;)


                                                       Linden

                                         

                                         Maple

                                          Willow

6 viikkoa ja mamma sanoo MOOOOOUUUUU!

Syksy on saapunut todenteolla tänne pohjoiseen ja pikkuhiljaa pihalta laitellaan "kesä varastoon". Märän, kylmän ja pimeän tulon huomaa niin lasten kasvavassa MÄRÄSSÄ pyykkivuoressa sekä siinä, että kissat mieluummin käpertyvät jonnekkin lämpimään ja katselevat syksyistä ilmaa ikkunaruudun läpi kuin puikahtavat ulos kylmään ja kosteaan.

Vauvat tulivat kuuden viikon ikään ja Kea-mamma päätti alkaa etsimää uutta sulhoa, huokaus. Minä kun olin ajatellut ja toivonut, että kollin kaipuu ei ihan vielä iskisi mutta koskas sitä meiltä ihmisiltä mitään kysytään. Onneksi hieman karvaisempi mamma on ottanut ohjat käsiin ja hoitaa pikkuisia. Karkki-täti jaksaa putsata ja halia ja putsata ja halia. Karkki on sitä mieltä että "MUN vauvat!" :)

Vauvat voivat hyvin ja ruoka maistuu. Ruokailukertojen määrää piti nyt yhtäkkiä lisätä sillä en ole enää nähnyt Kean imettävät vauvoja ollenkaan koska "vauvat on tyhmiä, missä on miääääääääääääääässsssss". Joten nyt seuraillaan vauvojen massuja, etteivät mene sekaisin.

Vauvojen elintilakin kasvoi kun aitauksen reunoja siirrettiin. Nyt on huimasti tilaa rrrrrallata :) Voi sitä uutuuden viehätyksen riemua. Huiskalelut saavat nyt jo myös hiirien ohella kyytiä. Jos joku vähänkin heiluttaa hiuskaa on siinä heti kolme karvakorvaa roikkumassa :)

Yksi tytöistä on löytänyt jo kodin. Mutta edelleen kaksi pienistä etsii sitä omaa perhettä!

Lopuksi vielä muutama kuva kun Karkki-täti hoitaa!

 

Nami nami :)

Nyt tytöt ovat saaneet maistaa "rrrrrrruokaaaa tänne mulle heti nyt, mitä tämä herkku oikeen on"-ruokaa :D Voi mahdoton kun kanajauhelliha/laktoositon kermaviili ja samanmoinen punainenmaito-mössö oli herkkua! Kaikille tosin piti aluksi laittaa maistiainen suuhun ja sitten meinasi omatkin sormet kadota pikkuisten suuhun kun  ei oikein tiedetty, että olikos se tarkoitus syödä ne sormetkin jotka sitä ruokaa tarjosivat :)

Tytöt kasvavat hienosti ja alkavat ymmärtää jotain leluhiirienkin päälle. Ne hirviöt on yksinkertaisesti TUHOTTAVA! :) Silmätulehduksestakin ollaan selvitty joten maailma on nyt valmis valloitettavaksi :) Edelleen toivoisimme yhdelle tytöistä löytyvän sijoituskodin jotta yksi pienistä voisi joskus saada omiakin vauvoja joten jos ajatus vähänkään mietityttää niin kannattaa olla yhteydessä :)

Ensi viikonloppuna saadaankin pitkästä aikaa kokea näyttelyhuumaa ja hulinaa kun lähden Karkin ja Nanzin kanssa kohti Kuopiota. Karkki on ensimmäistä kertaa aikuisten luokassa, ihan himppusen jännittää :) Mukaan lähtee myös oma pieni Nooa-poika (kohta 3kk) joka epäilemättä asettaa myös haasteita. Onneksi on autolastillinen (hulluja)kissanaisia mukana niin auttavia käsiä (ja sylejä) varmasti löytyy.

Tähän loppuun muutama kuva tyttöjen ensimmäisestä aterioinneista.

Vauvat jo kohta 4 viikkoa.

Pienten elämässä tapahtuu nyt paljon, elinpiiri laajenee vähitellen ulos pesän lämmöstä ja turvasta. Emo vahtii tarkkana mitä tapahtuu ja minne pienet antennihännät piipertävät. Vielä ei ole pennuilla asiaa koko taloon, saatikka koko huoneeseen vaan tila on rajattu pahvisella aidalla. Pikkuiset saavat nyt vähitellen lisää tilaa ettei heti tunnu tämä maailma niin valtavan suurelta.

Kuvien ottaminen tuottaa tuskaa :D Hassuahan se on, että kun emo malttaa antaa käsitellä vauvoja kauemmin kuin sen punnitsemishetken ajan niin sitten tullaan siihen ikään, että päät heiluun ja kuvat ovat pelkkää sotkua tai sitten niissä näkyy vaan pennun pikku pylly kun ei malteta pysyä paikallaan, huh!

Maailmanvalloitusonnea on nyt hieman varjostanut yhden pienen silmä ongelma. Kovista hoitoyrityksistä huolimatta silmä vähän rähmii ja on tulehtuneen oloinen joten tänään saimme lääkekuurin siihen. Toivotaan, että tämä nyt sitten auttaisi ja pikkuinen pääsisi tutkimaan maailmaa molempien silmien voimin :) 

Kuvaus epäonnistui siis niin totaalisesti, että kotisivuilta löytyy jokaisesta sinisestä vauvasta pari kuvaa mutta yhteiskuvaa en tähän nyt saanut. Paremmalla onnella nyt tänään kun tuo aurinkokin tuolta pilven välistä näyttää pilkistävän ulkona :)

Nyt on syytä juhlaan!

Hurjan pitkä aika viimeisestä bloggauksesta, hui! Nyt on kuitenkin niin paljon hyviä uutisia, että pakko koittaa elvyttää blogiakin :) Ihan ensimmäiseksi, Kea tyttömme sai 17.8 kolme kaunista tyttöä. Tytöistä ei ole vielä päästy kauheasti kuvia ottamaan sillä Kea antaa juuri ja juuri punnita vauvat ja sitten kuuluu topakka "MAUUUUUUH" eli käsky palauttaa pentu pesään. Mutta tytöt ovat kasvaneet hienosti ja silmätkin alkavat pikkuhiljaa vauvoilla aukeamaan. Tytöistä on tullut jo kyselyitä ja katsojiakin on tiedossa kunhan vauvat vähän varttuvat. Yhdelle tytöistä toivoisimme löytyvän näyttelyistä ja kasvatuksesta kiinnostuneen sijoituskodin mutta kaikki yhteydenotot ovat toki tervettulleita :)

Tänään kantautui ruotsista Luleåsta näyttelystä upeita uutisia! Kasvattimme Elegia "Elle" sai hienosti sertin CAGBIP ja oli myös värin paras sekä tyttö nominoitiin paneeliin. Myös Nocturne "Nottis" sai samaisen sertin omassa väriryhmässään, nominoitiin paneeliin ja Nottis oli myös Best In Show! Vaikka itse on kaukana näyttelystä niin silti fiilikset ovat aivan mahtavat. Onnea Kaisa ja Pasi!