Wau, siis ihan tosi iso WAU!!! Mieletöntä! Tämä viikonloppu sai mut ihan sekaisin :) Molempina päivinä oli Helmi Ex1 VP sekä NOM!!!! MEIDÄN EKAT VP:t!!!! WUHUU!!! Tuuletus on valtavaa :)
Reissuun lähdettiin perjantaina päivällä Helmin ja Geishan kanssa. Mietin kun ajelin tuolta 4-tieltä Iisalmen suuntaan, ettei se tie lopu ikinä. Pimeää - metsää - lisää pimeää ja lisää metsää... siellä täällä ripoteltuna muutama katulamppu koristamaan tienpientareita... ja sitä tietä sitten oli aivan loputtomasti. Empä tiennyt tuossa vaiheessa, että kotimatka sunnuntaina tuntuisi vielä turhauttavammalta... Sunnuntaina satoi pientä tihkua ja pyyhkijät olivat näin kauniisti sanottuina ihan #%¤!#¤%!!!
Yö hotellissa meni hyvin ja kissatkin saivat levätä matkan rasituksista. Helmi oli selvästi paremmalla tuulella aamulla hyvin nukutun yön jälkeen kuin viimeksi Kirkkonummella bussimatkan ja vain muutaman tunnin levon jälkeen.. noh, kukapa meistä ihmisistäkään ei nauttisi levosta ja rauhasta rasittavan matkan jälkeen :)
Lauantain tuomarina Helmillä oli Pia Nyman. Oikein miellyttävä tuttavuus jonka mielestä Helmi oli upea ja isokokoinen tyttö. Ex1 ilman kilpailua. Pian seurasikin VP valinnat joissa vastassa oli ruskeatabby pentu sekä erittäin levoton ja venkoileva ruskeatiikeri poika... Pia valitsi Helmin sen kummempia miettimättä. Eka VP!!! Mieletöntä!! :))))
Helmin TP-valintoja odotellessa oli Geishan vuoro mennä tuomarin eteen. Kohtuullisen rauhallinen Geisha käyttäytyi ihan sievästi. Mutta jonkin verran aina pitää asiaa tuomaripöydällä olla :) Tuomari piti Geishan siroudesta ja pään linjoista sekä vahvasta leuasta, mutta väri oli kuulemma liian tumma ja silmät väärän sävyiset... Aina ennen silmät ovat olleet aivan wonderful colour tai lovely, mutta tämä nyt oli sitten tämän tuomarin käsitys asioista ja sen johdosta sertikisassa sijoituimme neljänneksi... Loppupäivän Geisha saikin sitten vetää unosia häkissä.
Helmillä oli TP-valinnoissa vastassa kaksi pyhää birmaa. Pia mietti hetken toisen birman ja Helmin välillä vain tullakseen siihen tulokseen että, "toivottavasti muutkin hullaantuvat tästä upeasta tytöstä" ja paneeliin mentiin.
Paneelia jännätessä viestit viuhuivat tiuhaan tahtiin kodin sekä ystävien suuntaan ja takaisin. Kiitokset kaikille kannustuksesta :) Hienostihhan se paneeli loppujen lopuksi sitten meni ja saimme yhden äänen loppujen äänien mennessä voittajalle. Äänen antoi tuomari Martin Sanda joka olisi Helmillä sunnuntaina tuomarina, lupaavaa :)
Väsyneenä mutta onnellisena pakkasin tavarat sekä kissat ja hurautin hotellille lepäämään...
Sunnuntai aamu valkeni hieman utuisissa merkeissä... aika ja paikka olivat hetken mietinnän alla. Mutta Helmin pompatessa sängylle vaatimaan murkinaa sain itseni ylös ja valmistelemaan lähtöä näyttelypaikalle. Aamulla vähän pelotti, että mahtaako kissoilla palaa käämit toisena päivänä väsymyksen takia, mutta ihan reippailta tytöt vaikuttivat. Uni oli kuitenkin neideille tullut heti hotellille päästyämme. Ei muuta kuin luottavaisin mielin matkaan :)
Sunnuntaina olikin paikalle odotettavissa aivan loistavaa seuraa :) Sitä odotellessa tarjoilin kissoille vettä ja vähän raksuja. Aamupala kun ei ollut tytöille oikein maistunut. Raksut hävisivätkin kupista ennätysvauhtia.
Näyttely saatiin käyntiin ja jännittäminen alkoi... Helmin vuoro oli, kuten yleensäkin, melkein ensimmäisten joukossa. Martin piti Helmistä kovasti (lauantain perusteella ei suuri yllätys) ja pian oli saavutettuna jälleen Ex1. VP-valintakin saatiin jälleen aikaiseksi ja pienten perustelujen jälkeen Helmi oli voittaja! Menin ihan sekaisin, uskomatonta, epätodellista, jälleen VP! Lauantainakin olin jo ollut ihan, että "MITÄH" mutta nyt oli ihan että "?". Olin siis onnesta sykkyränä :D
Geishan vuoro oli taas sopivasti ennen Helmin TP- valintoja. Tuomari Irek Pruchniak oli erittäin vähäsanainen.. eli ei siis mitään hajun poikastakaan mikä oli kissassa hyvää tai huonoa. Sama linja jatkui sertikisassa.. ei sanaakaan.. muuta kuin se, että Geisha tuli kolmanneksi... Se viimeinen serti, jotta olisimme saaneet championin taloon, jäi saamatta :(
Kauaa en ehtinyt surra Geishan menestystä... tai tällä kertaa sen puutetta.. oli Helmin TP- valintojen vuoro. Muutama kissa vastassa ja Helmi meni paneeliin. Paneelissa äänet kuitenkin jakautuivat niin, että todella kaunis mettis kilppari sai kaksi ääntä ja voittaja sai ääniä kolme, tiukka kisa siis.
Sunnuntai hurahti ihan älyttömän nopeasti ohitse. Suurin "syy" löytynee seurasta ;) Mahtavaa seuraa, kiitokset kaikille!
Kotimatkalle pääsin lähtemaan heti Helmin paneelin jälkeen, koska olin hakenut poistumisluvan. Kotimatka tuntuikin sitten siltä, että se tie ei lopu ikinä...siis ei I K I N Ä!!! Mielessä kävi jo, että ikinäkoskaanmillonkaan en enää lähde kuopioon talvella varsinkaan yksin.. mutta niinhän se on, että never say never.. ensi vuonna kuitenkin uusiksi :)
Tämäkin kirjoitus on (kuten huomata saattaa) ilman kuvia... syy löytynee siitä, että kamera (niinkuin paljon muutakin tavaraa) unohtui kotiin.. muutaman otoksen räpsin kännykkäkameralla, mutta tuttuun tapaan, nekin kuvat odottelevat koneelle pääsyä, HAH! Kuopiossa saadun palautteen innoittamana kuitenkin päätin päivittää blogia ilman kuvia :D
tiistai 17. marraskuuta 2009
tiistai 13. lokakuuta 2009
Kirkkonummen tunnelmia
Mahtava fiilis! Upea tunnelma! Ja mamma on ylpeä pikkuneidistään :) Alexander Kurkowski tuomaroi lauantaina ja tuloksena oli EX1, TP ja nominointi paneeliin!
Lauantaina juhlittiin myös Helmin, Adam veljen JW- titteliä. Skumppa virtasi ja herkut maistuivat ;) Minna, mun on ihan pakko saada sen herkullisen kakun ohje!
Eipä siis tullut turhaan istuttua täpötäydessä bussissa perjantai-iltaa ja jälleen takaisin sunnuntaina... ehkä vähän vielä täydemmässä bussissa.
Kuvat ovat vielä(kin) tuolla kamerassa ja kun sain jo pyyhkeitä kun olen niin laiskasti päivitellyt blogia niin mennään nyt ihan tällä teksti linjalla :)
Lauantaina juhlittiin myös Helmin, Adam veljen JW- titteliä. Skumppa virtasi ja herkut maistuivat ;) Minna, mun on ihan pakko saada sen herkullisen kakun ohje!
Eipä siis tullut turhaan istuttua täpötäydessä bussissa perjantai-iltaa ja jälleen takaisin sunnuntaina... ehkä vähän vielä täydemmässä bussissa.
Kuvat ovat vielä(kin) tuolla kamerassa ja kun sain jo pyyhkeitä kun olen niin laiskasti päivitellyt blogia niin mennään nyt ihan tällä teksti linjalla :)
torstai 8. lokakuuta 2009
Kirkkonummi Here We Come!!
WUHUU!! Korvat on kunnossa, mitään ei löytynyt :)))))) Nyt kissan pesulle ja huomenna matkaan! Kirkkonummella taatusti tavataan!!! :))))
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Jurppii ja lujasti!
Tulimme sitten Helmin kanssa eilen "maitojunalla" takaisin kotiin. Eläinlääkärin tarkastuksessa epäiltiin korvapunkkitartuntaa joten suuntasimme Tampereella sijaitsevaan Veteriin tarkistukseen. Pitkällisen etsinnän jälkeen näytteistä löytyi YKSI korvapunkki. Näin ollen tämä viikonloppu oli sitten siinä.
Positiivista asiasta hakiessa...ainakin Helmi sai nyt asiaankuuluvan hoidon, sillä ko. tartuntaa emme osanneet epäillä ollenkaan sillä kutinaoireita ei Helmillä ole ollut.
Korvat tarkastetaan ennen Kirkkonummen näyttelyä eläinlääkärillä ja jos kaikki näyttää hyvältä suuntaamme sinne... Mutta tällä hetkellä.. jurppii!!!
Positiivista asiasta hakiessa...ainakin Helmi sai nyt asiaankuuluvan hoidon, sillä ko. tartuntaa emme osanneet epäillä ollenkaan sillä kutinaoireita ei Helmillä ole ollut.
Korvat tarkastetaan ennen Kirkkonummen näyttelyä eläinlääkärillä ja jos kaikki näyttää hyvältä suuntaamme sinne... Mutta tällä hetkellä.. jurppii!!!
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
Iloisempiin asioihin
Tässä on nyt kuukauden päivät odoteltu Helmin kasvua ja kehitystä innolla. Tulevana viikonloppuna koittaa Tamperella PIROK:in järjestämä näyttely jossa vietämme Helmin kanssa molemmat päivät. Matkamme alkaa jo perjantaina klo:23.52 Oulun juna-asemalta ja saavumme Tampereelle klo:5.48... Saapa nähdä miten uni maittaa junassa... Kyyti juna-asemalta näyttelypaikalle onkin jo hanskattuna, mutta jos joku ystävällinen haluaa tarjota kyytiä näyttelypaikan ja hotellin välillä niin otan kiitollisuudella vastaan :) Lauantaina Helmin arvostelee Irek Pruchniak ja sunnuntaina Luigi Comorio...jännittää jo valmiiksi miten tulee käymään :)
Edessä on vielä pesut ja puunaukset ja kassin pakkaukset. Odotan jo innolla (inholla) kaiken tarpeellisen raahaamista junassa, joten pyrin pitämään niin näyttelykassin kuin oman vaatekassinkin mahdollisimman pienenä. Tämä on meidän ensimmäinen euro-tyylinen näyttely johon en ollenkaan ollut varautunut.. Onneksi jälleen Helmin kasvattaja saatiin apuun ja sopivat verhot järjestyivät näin lyhyellä varotus ajalla.. Näin jo sieluni silmin itseni ompelemassa yötä myöten kymmenennettä verhoyritelmää siinäkin epäonnistuen.. kääks! :)
Helmi on mielestäni saanut mukavasti tuuheutta niin häntään kuin pöksyihinkin... Kauluria vielä kaipaillaan. Kokoa on muutenkin tullut kivasti vaikka paino pyörii siinä 3,6-3,7 kilon huiteilla. Neiti kun on yhä edelleen ja nähtävästi pysyvästi nirsomman puoleinen...toisin kuin kuulemma muut pentueen lapset...
Kaiken kaikkiaan varmasti jälleen antoisa ja mukava viikonloppu tiedossa, joten Tampereella tavataan! :)
Edessä on vielä pesut ja puunaukset ja kassin pakkaukset. Odotan jo innolla (inholla) kaiken tarpeellisen raahaamista junassa, joten pyrin pitämään niin näyttelykassin kuin oman vaatekassinkin mahdollisimman pienenä. Tämä on meidän ensimmäinen euro-tyylinen näyttely johon en ollenkaan ollut varautunut.. Onneksi jälleen Helmin kasvattaja saatiin apuun ja sopivat verhot järjestyivät näin lyhyellä varotus ajalla.. Näin jo sieluni silmin itseni ompelemassa yötä myöten kymmenennettä verhoyritelmää siinäkin epäonnistuen.. kääks! :)
Helmi on mielestäni saanut mukavasti tuuheutta niin häntään kuin pöksyihinkin... Kauluria vielä kaipaillaan. Kokoa on muutenkin tullut kivasti vaikka paino pyörii siinä 3,6-3,7 kilon huiteilla. Neiti kun on yhä edelleen ja nähtävästi pysyvästi nirsomman puoleinen...toisin kuin kuulemma muut pentueen lapset...
Kaiken kaikkiaan varmasti jälleen antoisa ja mukava viikonloppu tiedossa, joten Tampereella tavataan! :)
tiistai 22. syyskuuta 2009
Kyynel silmin...
Jouduin tänään yllättäen saattelemaan nuoruuteni kissaystävän sateenkarisillalle, vatsanalueen kasvaimien uuvuttamana...
Emma joka jäi vanhempieni luokse asumaan minun lähtiessä opiskelemaan... Emma kun ei muuttamisesta suuremmin tykännyt...
15.6.1995-22.9.2009
Emma joka jäi vanhempieni luokse asumaan minun lähtiessä opiskelemaan... Emma kun ei muuttamisesta suuremmin tykännyt...
15.6.1995-22.9.2009
maanantai 7. syyskuuta 2009
Kuvia
Muistinpas, että tuosta meidän prinsessasta oli kuvia ihan ensimmäisestä näyttelystään. Heinäkuussa kun olimme Kempeleessä...hyvänen aika miten nämä ovatkin jääneet unholaan...
Kun näitä kuvia katselee niin huomaa miten valtavasti pimu on noista hetkistä kasvanut :)
Mamman rakas !
(Kuvat: Päivi Kupila)
Kun näitä kuvia katselee niin huomaa miten valtavasti pimu on noista hetkistä kasvanut :)
Mamman rakas !
(Kuvat: Päivi Kupila)
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
Kissatarha, näyttelyä sekä kuumimmat kuulumiset
Taas on aikaa vierähtänyt sitten viimeisen kirjoituksen joten kerrottavaa on... Ihan ensimmäiseksi on pakko mainostaa :))) KISSATARHA ON AVATTU :)))) Tosin sisustus on vielä erittäin minimaalinen, mutta ah, kun kissat tykkää :) Tytöt pääsevät kulkemaan ulos-sisään vapaasti saunan ikkunan kautta. Pitäisi vaan tilata zooplussasta vielä sellainen läppäluukku, että kun ilmat kylmenevät niin ei haittaa vaikka ikkuna onkin auki. Suosittelen ehdottomasti kaikille joilla vain on mahdollista rakentaa tarha niin sen tekemään. Meillä nautitaan täysin siemauksin siitä, että ulkona saa olla ilman narun nokassa kiikkumista.
Ulkoilua
Kes-Kis järjesti oikein mukavan näyttelyn Jyväskylässä 29-30.8 jossa Helmin kanssa olimme molempina päivinä. Harmittavasti tulos oli kumpanakin päivänä EX2, mutta loistavat arvostelut kummaltakin tuomarilta, sekä Bjarne Wikstömiltä, että Olga Komissarovalta. Nyt toivotaan kovasti, että turkki saisi pituutta kuun lopussa olevaa Tampereen näyttelyä varten. Siellä ollaan myöskin kumpanakin päivänä. Kirkkonummelle mennään sitten 10.10 lauantaina.
Näyttelyposeerausta (kuva: Nina Määttä)
Hiekkalaatikko torkut :)
Jyväskylän tuloksista sen verran, että Helmin äiti sai kumpanakin päivänä sertin (CAGBIC) ja oli myös kategorian II paras siitosnaaras, Adam-veli oli EX1, BIV sekä NOM molempina päivinä. Samasta pentueesta Muru-sisko oli toisena päivänä EX1 ja toisena EX2. Onnittelut kaikille sukulaisille saavutuksista!
Hotellilla
Jyväskylässä tapasimme paljon kissasukulaisia :) Oikein mukavaa porukkaa, niin kissat kuin omistajansakkin. Kiitos vain kaikille hyvästä seurasta ja mukavista porinoista :) Kuviakin tuli otettua ja paljon jäi kaikessa jännityksessä ja touhussa harmittavasti ottamattakin.
Tiedä sitten mikä siinä on, mutta Helmille tuntuu ruoka maistuvan taas paremmin :) Ihmeellinen nirsoilu kausi on siis jälleen selätetty. Sama oli Kempeleen näyttelyn jälkeenkin... Hmm.. meidän pitää siis ruveta kulkemaan oikein ahkerasti näyttelyissä niin jospa tuo ruokakin maistuisi paremmin :)
Kotona jälleen
Ulkoilua
Kes-Kis järjesti oikein mukavan näyttelyn Jyväskylässä 29-30.8 jossa Helmin kanssa olimme molempina päivinä. Harmittavasti tulos oli kumpanakin päivänä EX2, mutta loistavat arvostelut kummaltakin tuomarilta, sekä Bjarne Wikstömiltä, että Olga Komissarovalta. Nyt toivotaan kovasti, että turkki saisi pituutta kuun lopussa olevaa Tampereen näyttelyä varten. Siellä ollaan myöskin kumpanakin päivänä. Kirkkonummelle mennään sitten 10.10 lauantaina.
Näyttelyposeerausta (kuva: Nina Määttä)
Hiekkalaatikko torkut :)
Jyväskylän tuloksista sen verran, että Helmin äiti sai kumpanakin päivänä sertin (CAGBIC) ja oli myös kategorian II paras siitosnaaras, Adam-veli oli EX1, BIV sekä NOM molempina päivinä. Samasta pentueesta Muru-sisko oli toisena päivänä EX1 ja toisena EX2. Onnittelut kaikille sukulaisille saavutuksista!
Hotellilla
Jyväskylässä tapasimme paljon kissasukulaisia :) Oikein mukavaa porukkaa, niin kissat kuin omistajansakkin. Kiitos vain kaikille hyvästä seurasta ja mukavista porinoista :) Kuviakin tuli otettua ja paljon jäi kaikessa jännityksessä ja touhussa harmittavasti ottamattakin.
Tiedä sitten mikä siinä on, mutta Helmille tuntuu ruoka maistuvan taas paremmin :) Ihmeellinen nirsoilu kausi on siis jälleen selätetty. Sama oli Kempeleen näyttelyn jälkeenkin... Hmm.. meidän pitää siis ruveta kulkemaan oikein ahkerasti näyttelyissä niin jospa tuo ruokakin maistuisi paremmin :)
Kotona jälleen
keskiviikko 5. elokuuta 2009
Talo on hiljentynyt...
Hiljaista on... Bristol muutti uuteen kotiinsa viime viikon torstaina. Ikävä on kova tuota hyrryttelijää sekä ihmisillä, että Helmillä. Helmi on ollut tähän asti aika hiljainen tyttö, mutta torstain jälkeen olemme saaneet kuulla Helmin sievää ja vienoa ääntä. Kaveria on etsitty ja koitettu huudella oikeen urakalla. Ja kun Bristolin uusi emäntä, Anu, on kyläillyt meillä niin Helmi on ollut paikalla nuuskimassa ja huutelemassa... :( Onhan meillä tuo Geisha vielä täällä käymässä, mutta ei Helmi siitä oikein tunnu leikkikaveria samalla tavalla saavan kuin Bristolista...
Tässä Bristol vielä meillä...
Bristol on kuitenkin kotiutunut uuteen kotiinsa hyvin. Poika oli heti tupatarkastuksen tehtyään kuin kotonaan. Ainoa talon asukas jonka kanssa Bristol ei vielä ole sujut on perheen koira Älli...mutta eiköhän näistäkin vielä kaverukset tule :) Bristol on siis valloittanut paikkansa uudessa kodissaan, niin kuulemma sängyllä kuin toivottavasti ihmisten sydämissäkin :) Nyt vain odotellaan, että Bristolista kasvaisi Kolli isolla Koolla, että saataisiin treffit Geishan kanssa aikaiseksi :)
Zooplussan tilauskin tuli viime viikolla...kääk. Taas on laatikot täynnä kissanmuonaa niin ettei tiedä mihin sitä tunkisi. Tuntuu, että tilaakohan sitä ahneuksissaan aina liikaa kerralla, mutta kun ei viitsi aina olla joka viikkokaan tilaamassa... Drinkwellin juoma-automaatti on osoittautunut uudeksi hitiksi. Helmi tykkää juoda suoraan siitä "putouksesta", kuten myös Geishakin. Vaikka vettä meillä on juotu oikein hyvin ennenkin niin nyt tuntuu, että käyvät juomassa ihan vain sen vuoksi kun se on kivaa :)
Kissatarha projektikin on vihdoin (ehkä, toivottavasti) edistymässä. Tarvikkeita pitäisi koittaa tällä viikolla haalailla kasaan ja viikonloppuna sitten jo saada häkin seinää pystyyn... Tosin tätä tekemistä nyt rajoittaa hieman se, että meillä on koko perhe flunssan kourissa...saa siis nähdä
mihin voimavarat viikonloppuna riittävät.
Yhden pienen hauskan "ilmiön" olen huomannut :) Meillä tuo keskimmäinen muksu, Juuso, puhuttelee Helmiä nykyään joskus Amitieksi, sehän on siis Helmin "oikea" nimi :) Kaikkea ne lapset muistavatkin :)
Tässä Bristol vielä meillä...
Bristol on kuitenkin kotiutunut uuteen kotiinsa hyvin. Poika oli heti tupatarkastuksen tehtyään kuin kotonaan. Ainoa talon asukas jonka kanssa Bristol ei vielä ole sujut on perheen koira Älli...mutta eiköhän näistäkin vielä kaverukset tule :) Bristol on siis valloittanut paikkansa uudessa kodissaan, niin kuulemma sängyllä kuin toivottavasti ihmisten sydämissäkin :) Nyt vain odotellaan, että Bristolista kasvaisi Kolli isolla Koolla, että saataisiin treffit Geishan kanssa aikaiseksi :)
Zooplussan tilauskin tuli viime viikolla...kääk. Taas on laatikot täynnä kissanmuonaa niin ettei tiedä mihin sitä tunkisi. Tuntuu, että tilaakohan sitä ahneuksissaan aina liikaa kerralla, mutta kun ei viitsi aina olla joka viikkokaan tilaamassa... Drinkwellin juoma-automaatti on osoittautunut uudeksi hitiksi. Helmi tykkää juoda suoraan siitä "putouksesta", kuten myös Geishakin. Vaikka vettä meillä on juotu oikein hyvin ennenkin niin nyt tuntuu, että käyvät juomassa ihan vain sen vuoksi kun se on kivaa :)
Kissatarha projektikin on vihdoin (ehkä, toivottavasti) edistymässä. Tarvikkeita pitäisi koittaa tällä viikolla haalailla kasaan ja viikonloppuna sitten jo saada häkin seinää pystyyn... Tosin tätä tekemistä nyt rajoittaa hieman se, että meillä on koko perhe flunssan kourissa...saa siis nähdä
mihin voimavarat viikonloppuna riittävät.
Yhden pienen hauskan "ilmiön" olen huomannut :) Meillä tuo keskimmäinen muksu, Juuso, puhuttelee Helmiä nykyään joskus Amitieksi, sehän on siis Helmin "oikea" nimi :) Kaikkea ne lapset muistavatkin :)
perjantai 24. heinäkuuta 2009
Heinäkuun helteitä
Kesä on kivaa aikaa, mutta joskus liika kuumuus alkaa tuntua rasittavalta. Helmi on eläimistä kaikista kovimmilla... miltähän itseltä tuntuisi pitää pitkää turkkia päällä reilu 20 asteen lämmössä... Joten Helmi on aikalailla hakeutunut mahdollisimman viileisiin paikkoihin sisällä ollessa... avoin ikkuna on ollut hyvin pian vallattu. Tosin jos ikkuna on avoin tykkää Bristol kiivetä hyttysverkkoa pitkin ylös ikkunan päälle ja sieltä verhotangolle, kiva kiva :/
Helmillä on mukavasti häntä alkanut pörhistymään, mutta muuten tuo turkin kasvattaminen on vähän vaiheessa.. ei enää vauvaturkki, muttei kuitenkaan vielä mikään upeista upein aikuisen turkki. Kuvio on tullut entistä kauniimmin esille ja kokoa on tullut mukavasti (olisikohan vaikutusta sillä, että ruokakin taas kutakuinkin maistuu). Kolmen kilon raja on rikottu jo viikkoja sitten..tämän hetkinen paino taitaa olla jotain vajaat 3,5 kiloa. Tassut ovat kuin lapiot ja niiden pohjissa on pitkät karvat :) Innolla odotamme Jyväskylän näyttelyä elokuun lopulla, jonne lähdetään tällä kertaa vain Helmin kanssa.
Niin, tuo nuori herra Bristol on nyt olosuhteiden pakosta asustellut tässä meillä ja asustelee vielä n. viikon verran kunnes uusi kotiväki kotiutuu kesäloma matkaltaan. Kun ei pikkuista kuitenkaan hennottu paiskata tyhjään kotiin yksinään vaeltelemaan.
Bristol on valloittanut meidän kaikkien sydämet. Tuo "jätkä" on niin leppoisa ja leikkisä ja sylissä viihtyvä, että kyyneliltä tuskin vältytään kun muuton aika tulee :'( Bristolista ja Helmistä on tullut mitä mainioimmat leikkikaverit. Täällä suihkitaan niin, että matot vain pöllyää :) Uskon, että myös Helmi tulee kaipaamaan kaveriaan. Täytyykin miettiä tuota kaveri asiaa Helmille sitten oikeen tarkemmin tässä lähiaikoina...
Innolla odottelen zooplussan tilausta joka pakettiseurannan mukaan näyttäisi huomenna saapuvan kotiovelle. Tilailin kaikkea uutta ja vanhaa...ja kaikissa eniten odotan nyt Drinwellin kissanjuoma-automaattia :) Kaikkea ne keksiikin :) Meillä kun tuota vettä tuntuu menevän vuorokaudessa melkoiset määrät (hyvähän se siis on), mutta kun aina on joku tuolla vesihanalla notkumassa ja sieltä vonkumassa "lasillista" niin ajateltiin sitten tuollaista kokeilla. Ja varsinkin kun näin kesäkuumalla tuntuu, että Helmi haluaa vetensä raikkaana ja tuoreena.. sen sata kertaa päivässä. Aina on neiti istumassa vesikupin vieressä ja katsomassa siihen malliin, ettei baarimikko ole taas ollut ajan tasalla :)
Helmillä on mukavasti häntä alkanut pörhistymään, mutta muuten tuo turkin kasvattaminen on vähän vaiheessa.. ei enää vauvaturkki, muttei kuitenkaan vielä mikään upeista upein aikuisen turkki. Kuvio on tullut entistä kauniimmin esille ja kokoa on tullut mukavasti (olisikohan vaikutusta sillä, että ruokakin taas kutakuinkin maistuu). Kolmen kilon raja on rikottu jo viikkoja sitten..tämän hetkinen paino taitaa olla jotain vajaat 3,5 kiloa. Tassut ovat kuin lapiot ja niiden pohjissa on pitkät karvat :) Innolla odotamme Jyväskylän näyttelyä elokuun lopulla, jonne lähdetään tällä kertaa vain Helmin kanssa.
Niin, tuo nuori herra Bristol on nyt olosuhteiden pakosta asustellut tässä meillä ja asustelee vielä n. viikon verran kunnes uusi kotiväki kotiutuu kesäloma matkaltaan. Kun ei pikkuista kuitenkaan hennottu paiskata tyhjään kotiin yksinään vaeltelemaan.
Bristol on valloittanut meidän kaikkien sydämet. Tuo "jätkä" on niin leppoisa ja leikkisä ja sylissä viihtyvä, että kyyneliltä tuskin vältytään kun muuton aika tulee :'( Bristolista ja Helmistä on tullut mitä mainioimmat leikkikaverit. Täällä suihkitaan niin, että matot vain pöllyää :) Uskon, että myös Helmi tulee kaipaamaan kaveriaan. Täytyykin miettiä tuota kaveri asiaa Helmille sitten oikeen tarkemmin tässä lähiaikoina...
Innolla odottelen zooplussan tilausta joka pakettiseurannan mukaan näyttäisi huomenna saapuvan kotiovelle. Tilailin kaikkea uutta ja vanhaa...ja kaikissa eniten odotan nyt Drinwellin kissanjuoma-automaattia :) Kaikkea ne keksiikin :) Meillä kun tuota vettä tuntuu menevän vuorokaudessa melkoiset määrät (hyvähän se siis on), mutta kun aina on joku tuolla vesihanalla notkumassa ja sieltä vonkumassa "lasillista" niin ajateltiin sitten tuollaista kokeilla. Ja varsinkin kun näin kesäkuumalla tuntuu, että Helmi haluaa vetensä raikkaana ja tuoreena.. sen sata kertaa päivässä. Aina on neiti istumassa vesikupin vieressä ja katsomassa siihen malliin, ettei baarimikko ole taas ollut ajan tasalla :)
sunnuntai 12. heinäkuuta 2009
Erilainen poikien reissu ;)
Taashan sitä aikaa vierähti ennenkuin matkasta ehdin kertomaan. Lomakin ehti loppua tuntuu että vietto jäi vähän kesken.
Perjantai 10.7. klo 4.10
Karu herätys aamulla vähän reilulla kolmen tunnin unella. Mitähän sitä piti ajatella edellisenä iltana kun ei aikonaan nukkumaan osannut mennä!?! No ei auta muu kuin yrittää nukkua matkalla. Pikku laukku vaatteita ja kissankuljetuskassiin viihdykettä kissalle - matka alkakoon.
Puisto hotellin vieressä
klo 6.04 Oulunsalon lentokentälle turvatarkastukseen taas kiire - odottamaan. Lennon lähtöön silti melkein tunti. Haukotus.
klo 7.15 Helsinki-Vantaa: vähän vielä facebookkia ja sitten aika totaalinen hiljeneminen netin kanssa. Eihän sitä nukkumaan tuossa eka välissä ehdi - jospa tuossa vähän pidemmällä pätkällä.
klo 8.25 Vihdoinkin odottelu saa taas jäädä ja pääsee istumaan koneeseen. Matka jatkuu Finnairin pienimmällä Embraer 170 koneella. Entäs se uni?
klo 10.00 Lentomatka meni hyvin. Uni ei tullut missään välissä, mutta onneksi kahvitarjoilu sentään pelasi. Mitenkäs tässä nyt sitten Wienin keskustaan pääsisi? CATilla (lentokenttäjuna :) tietysti.
Hevoshyyryjä piisasi ympäri kaupunkia
klo 11.00 Jahas, puhelimesta GPS päälle ja osoitteeksi hotelli keskustan toisella puolella - mitähän tästäkin vielä seuraa. Suosikeissa koti melkein 2000 km:n päässä!?!? - onkohan tämä nyt ihan totta? Heti ensimmäisessä risteyksessä tuli pari hevoskärryä vastaan. Loppupäivän aikana kävi ilmi että niitä oli vähän joka puolella turisteja varten. Yksin liikenteessä ollessani en moista kyytiä kokeillut, mutta varmaan olisi ollut vähän erilainen reitti kuin mitä olisi tullut jalkapatikassa mentyä.
Nähtävyyksiä ja puistoja tässä kaupungissa piisaa vaikka viikoksi ihmetellä. Kauniita paikkoja joista näki että niistä oikeasti pidettiin huolta. Harmittavaa oli että hienoimmat nähtävyydet olivat remontissa. Tuliaisten metsästystä pääsi jo harrastamaan matkalla hotellille.
"Ruusupuutarhassa" oli vain pelkkiä ruusuja - oli myöskin lähellä hotellia
Pikainen pistäytyminen hotellilla ja ylimääräiset kamppeet (= laukku ja takki :) ja takaisin ihmettelemään kaupunkia.
18.00 Tuliaiset ja postikortit taitaa olla hankittu ja siinä samassa nähtävyyksiäkin tuli bongattua. Hyvinhän tässä on pärjännyt vähällä unella. Nyt hotellille läheisen puiston kautta (on ne vaan hienoja) kirjoittelemaan kortteja ja odottelemaan Martinia ja Evaa.
20.00 Vihdoinkin - tapaan Martinin, Evan ja tietysti Bristolin. Hotellihuoneessa Bristol käy tarkistamassa hiekkalaatikon paikan sekä tutkiskelee paikan läpi samalla kun vaihdamme kuulumiset ja käymme paperit läpi. On se vaan sievä pörröläjä. Nappaan Bristolin syliin ja välittömästi poju laittaa "moottorin" hyrisemään. Olin ihan myyty.
Pian tuli Bristolin aika sanoa hyvästit kasvattajilleen - surkuhan siinä varmasti tuli ainakin Martinille ja Evalle - Bristol otti asian ehkä vähän lunkimmin ja otti pienet tirsat tilanteen rauhoituttua. Loppuilta kuluikin sitten leikkien - paras leikkikalu oli SukuLakukääre ;) .
Väsynyt matkalainen
Luulin että yö olisi yhtä hullunmyllyä enkä saisi nukuttua sen enempää kuin edellisenä yönäkään. Kaikeksi onneksi Bristol oli rauhallinen ja havahduin vain pari kertaa todetakseni että olin saanut viereeni rauhallisen karvakasan. Aamulla kissan liikkeistä kertoi vain WC:stä sängyn viereen kannettu yksittäispakattu saippua rapisevine kääreineen.
Lauantai 7.00 Aamulla Wienin keskusta oli rauhallinen - ihmisiä liikkui harvakseltaan, mutta sitäkin puheliaampia he olivat. Monet kyselivät ja pysähtyivät juttelemaan kissasta - tai sitten vain ihmettelivät ohimennen - Bristolin kuljetuskopasta kun kuului tasaisin väliajoin "MJAUU, MJAUU". Kun pääsin odottelemaan lentokenttäjuna CATia konsertti rauhoittui hetkeksi kunnes pääsimme junaan ja lähdimme liikkeelle. Konduktööri totesikin "Joku rouva pitää meille näköjään konsertin" ;)
9.00 Olihan se mukava kun jonottaminen ei tuntunut yhtään pitkältä ajalta vaikka lähes tunnin lähtöselvitykseen odottelinkin - jutustellessa ja Bristolin konserttia kuunnellessa aika meni kuin siivillä... ja kaikki ihastelivat kaunista kissaa. Turvatarkastuksessa en raatsinut toista laittaa läpivalaisulaitteen läpi, joten nappasinkin kissan syliini ja seurauksena reissun ainoa haaveri - toistakymmentäsenttiä pitkä verinaarmu kaulalle, jota en edes itse huomannut. Vasta lentokoneen henkilökunta asiasta minulle huomautti ja antoivat haavanpuhdistukseen sopivia puhdistusliinoja. Lähes koko lennon odotusajan Bristol piti huolen ettei häntä vaan unohdettaisi laukkuun mihinkään. Mitähän lentomatkasta tulisi...
Jahas, lento melkein puolituntia lähtöajasta myöhässä - ei se mitään onpahan Helsingissä vähemmän aikaa odotella. Bristol on rauhoittunut... olin ihan varma että konsertti jatkuu koko lennon ajan, mutta luulo ei taaskaan ollut tiedon väärti. Piti oikein tarkistaa pariin otteeseen että onhan kissa vielä kopassa - ainoastaan yhden kerran kopan "ikkunasta" kurkistettiin "joko ollaan perillä?"
14.30 Helsinki-Vantaan kentällä konsertti jatkui jälleen. Äänijänteet olivat saaneet levähtää reilun parituntisen lennon aikana. Hohhoijaa. Jälleen kaikki ihastelivat kaunista kissaa useilla kielillä. Vielä viime hetken namitarjoukset mukaan ja odottelemaan lentoa. Rauha ja hiljaisuus laskeutui kun päästiin liikkeelle kohti kotia.
noin 18.30 Vihdoinkin kotona. Bristolilla takana yli kymmenen tuntia matkustamista eikä matkan aikana mikään maistunut. Silti minulla oli ihan reipas matkakumppani ja terveenä päästiin kotiin.
Perjantai 10.7. klo 4.10
Karu herätys aamulla vähän reilulla kolmen tunnin unella. Mitähän sitä piti ajatella edellisenä iltana kun ei aikonaan nukkumaan osannut mennä!?! No ei auta muu kuin yrittää nukkua matkalla. Pikku laukku vaatteita ja kissankuljetuskassiin viihdykettä kissalle - matka alkakoon.
Puisto hotellin vieressä
klo 6.04 Oulunsalon lentokentälle turvatarkastukseen taas kiire - odottamaan. Lennon lähtöön silti melkein tunti. Haukotus.
klo 7.15 Helsinki-Vantaa: vähän vielä facebookkia ja sitten aika totaalinen hiljeneminen netin kanssa. Eihän sitä nukkumaan tuossa eka välissä ehdi - jospa tuossa vähän pidemmällä pätkällä.
klo 8.25 Vihdoinkin odottelu saa taas jäädä ja pääsee istumaan koneeseen. Matka jatkuu Finnairin pienimmällä Embraer 170 koneella. Entäs se uni?
klo 10.00 Lentomatka meni hyvin. Uni ei tullut missään välissä, mutta onneksi kahvitarjoilu sentään pelasi. Mitenkäs tässä nyt sitten Wienin keskustaan pääsisi? CATilla (lentokenttäjuna :) tietysti.
Hevoshyyryjä piisasi ympäri kaupunkia
klo 11.00 Jahas, puhelimesta GPS päälle ja osoitteeksi hotelli keskustan toisella puolella - mitähän tästäkin vielä seuraa. Suosikeissa koti melkein 2000 km:n päässä!?!? - onkohan tämä nyt ihan totta? Heti ensimmäisessä risteyksessä tuli pari hevoskärryä vastaan. Loppupäivän aikana kävi ilmi että niitä oli vähän joka puolella turisteja varten. Yksin liikenteessä ollessani en moista kyytiä kokeillut, mutta varmaan olisi ollut vähän erilainen reitti kuin mitä olisi tullut jalkapatikassa mentyä.
Nähtävyyksiä ja puistoja tässä kaupungissa piisaa vaikka viikoksi ihmetellä. Kauniita paikkoja joista näki että niistä oikeasti pidettiin huolta. Harmittavaa oli että hienoimmat nähtävyydet olivat remontissa. Tuliaisten metsästystä pääsi jo harrastamaan matkalla hotellille.
12.00 Hotellilla. Öö... Puistoja vanhoja rakennuksia, sokkeloita, poliisejakin oli patsastelemassa joidenkin risteyksien nurkilla. Eksyinpä presidentin kansliankin ovelle ja "Ruusupuutarhaan" matkalla hotellille.
"Ruusupuutarhassa" oli vain pelkkiä ruusuja - oli myöskin lähellä hotellia
Pikainen pistäytyminen hotellilla ja ylimääräiset kamppeet (= laukku ja takki :) ja takaisin ihmettelemään kaupunkia.
18.00 Tuliaiset ja postikortit taitaa olla hankittu ja siinä samassa nähtävyyksiäkin tuli bongattua. Hyvinhän tässä on pärjännyt vähällä unella. Nyt hotellille läheisen puiston kautta (on ne vaan hienoja) kirjoittelemaan kortteja ja odottelemaan Martinia ja Evaa.
20.00 Vihdoinkin - tapaan Martinin, Evan ja tietysti Bristolin. Hotellihuoneessa Bristol käy tarkistamassa hiekkalaatikon paikan sekä tutkiskelee paikan läpi samalla kun vaihdamme kuulumiset ja käymme paperit läpi. On se vaan sievä pörröläjä. Nappaan Bristolin syliin ja välittömästi poju laittaa "moottorin" hyrisemään. Olin ihan myyty.
Pian tuli Bristolin aika sanoa hyvästit kasvattajilleen - surkuhan siinä varmasti tuli ainakin Martinille ja Evalle - Bristol otti asian ehkä vähän lunkimmin ja otti pienet tirsat tilanteen rauhoituttua. Loppuilta kuluikin sitten leikkien - paras leikkikalu oli SukuLakukääre ;) .
Väsynyt matkalainen
Luulin että yö olisi yhtä hullunmyllyä enkä saisi nukuttua sen enempää kuin edellisenä yönäkään. Kaikeksi onneksi Bristol oli rauhallinen ja havahduin vain pari kertaa todetakseni että olin saanut viereeni rauhallisen karvakasan. Aamulla kissan liikkeistä kertoi vain WC:stä sängyn viereen kannettu yksittäispakattu saippua rapisevine kääreineen.
Lauantai 7.00 Aamulla Wienin keskusta oli rauhallinen - ihmisiä liikkui harvakseltaan, mutta sitäkin puheliaampia he olivat. Monet kyselivät ja pysähtyivät juttelemaan kissasta - tai sitten vain ihmettelivät ohimennen - Bristolin kuljetuskopasta kun kuului tasaisin väliajoin "MJAUU, MJAUU". Kun pääsin odottelemaan lentokenttäjuna CATia konsertti rauhoittui hetkeksi kunnes pääsimme junaan ja lähdimme liikkeelle. Konduktööri totesikin "Joku rouva pitää meille näköjään konsertin" ;)
9.00 Olihan se mukava kun jonottaminen ei tuntunut yhtään pitkältä ajalta vaikka lähes tunnin lähtöselvitykseen odottelinkin - jutustellessa ja Bristolin konserttia kuunnellessa aika meni kuin siivillä... ja kaikki ihastelivat kaunista kissaa. Turvatarkastuksessa en raatsinut toista laittaa läpivalaisulaitteen läpi, joten nappasinkin kissan syliini ja seurauksena reissun ainoa haaveri - toistakymmentäsenttiä pitkä verinaarmu kaulalle, jota en edes itse huomannut. Vasta lentokoneen henkilökunta asiasta minulle huomautti ja antoivat haavanpuhdistukseen sopivia puhdistusliinoja. Lähes koko lennon odotusajan Bristol piti huolen ettei häntä vaan unohdettaisi laukkuun mihinkään. Mitähän lentomatkasta tulisi...
Jahas, lento melkein puolituntia lähtöajasta myöhässä - ei se mitään onpahan Helsingissä vähemmän aikaa odotella. Bristol on rauhoittunut... olin ihan varma että konsertti jatkuu koko lennon ajan, mutta luulo ei taaskaan ollut tiedon väärti. Piti oikein tarkistaa pariin otteeseen että onhan kissa vielä kopassa - ainoastaan yhden kerran kopan "ikkunasta" kurkistettiin "joko ollaan perillä?"
14.30 Helsinki-Vantaan kentällä konsertti jatkui jälleen. Äänijänteet olivat saaneet levähtää reilun parituntisen lennon aikana. Hohhoijaa. Jälleen kaikki ihastelivat kaunista kissaa useilla kielillä. Vielä viime hetken namitarjoukset mukaan ja odottelemaan lentoa. Rauha ja hiljaisuus laskeutui kun päästiin liikkeelle kohti kotia.
noin 18.30 Vihdoinkin kotona. Bristolilla takana yli kymmenen tuntia matkustamista eikä matkan aikana mikään maistunut. Silti minulla oli ihan reipas matkakumppani ja terveenä päästiin kotiin.
Hullunmylly viikko takana
Blogin päivitys raahaa pahasti jäljessä... Paljon on viime viikon aikana tapahtunut, niin ei oikein tiedä mistä aloittaa.
Helmin ensi esiintyminen Porokin näyttelyssä Kempeleessä oli vallan mahtava ensimmäiseksi näyttelyksi. Lauantaina saavuimme paikalle siinä vähän jälkeen yhdeksän... Eläinlääkärin pöydälle pääsimme kuitenkin vasta tunnin jonottamisen jälkeen. Eläinlääkäri oli hyvin tarkka tutkimuksissaan joten niissä sitten keeeeeesssstiiiii.... Sen jälkeen verhot paikalleen ja katsastelemaan tilannetta. Helmi olikin aika ensimmäisten joukossa joten pian saimme Päivi kasvattajan kanssa alkaa puunaamaan Helmiä näyttelykuntoon. Tuomarina Helmillä oli Dorte Kaae taskasta ja Dorte tuntuikin pitävän Helmistä kovasti. Kokoa ja turkin kuntoa sekä sydämellistä luonnetta kehuttiin :))) Ex1 ilman kilpailua ja upeat arvostelut päälle.
VP- valinnassa hävisimme komealle kollille, joka paljaistui jopa kaukaiseksi sukulaiseksi Helmille. Sukulaiselle on kuitenkin hyvä hävitä :) TP-valinnassa Helmi pääsi jatkoon joten ensimmäinen paneeli paikkakin oli saavutettu!!!
Illan paneeleita odotellessa jännäsimme upean Adam-veljen sekä Lotta-mummun arvosteluja. Adam sai ex1...ihmekkös tuo, upea ilmestys. Lotta jäi harmittavasti kakkoseksi, häviten ruotsista käymään tulleelle kissalle.
Geishan esiintyminenkin tuli. Geisha ei selkeästi nauti tuomarinpöydällä olosta eikä pyörittämisestä eikä tarkastelusta. Muiden kissojen läsnäolokin tuntui tätä tyttöä nyppivän. Tuomarina oli Berta Nemcová. Venytykseen oli tuha edes unelmoida saada kissaa ja tästä tulikin tuomarilta pyyhkeitä. Ilman kilpailua kuitenkin ex1 ja ensimmäinen CAC-serti :) Myös Geishan veli Go-Go oli tullut näyttelyyn ja hänenkin tulos oli ex1 ja CAC-serti.
Päivän viime metreillä päästiin jännittämään Helmin paneeli esitystä. Kissa oli puunattu, harjattu ja viimeistelty... jälleen Päivin avustuksella :) Luovutin Helmin Henriikan (Adamin emäntä) osaaviin käsiin paneelia varten ja laitoin sormet ja varpaat ristiin. Tuomarit kovasti vertailivat Helmiä sekä n. kk nuorempaa uros mettistä keskenään... ja täpärästi tuo hieno korvainen poika vei voiton. Alun harmistuksen jälkeen olin todella tyytyväinen päivän tulokseen. Ex1 sekä NOM :)
Sunnuntaina ei onneksi enää tarvinnut jonottaa ell tarkastukseen. Kissat vain häkkiin ja sillä selvä. Helmin vuoro oli jälleen hyvin alussa. Tuomari oli Marjatta Koskenkangas ja hänkin kehui Helmin kokoa sekä turkinlaatua kuin myös kuviota ja hienoa luonnetta. Jälleen ex1 ilman kilpailua. VP-valinnassa tuomari mietti tooooodella pitkään kun vastassa oli pari vuotias mettis naaras. Tuomari oli kyllä sitä mieltä, että Helmi oli paremmassa turkissa ja muutenkin hyvä, ehkä jopa parempi kuin tuo aikuinen naaras... Kommentin "pennulle olisi voitto helppo antaa" jälkeen ilmassa on vieläkin havaittavissa hieman katkeruutta kun voitto meni kilpakumppanille.
TP-valinnassa hävisimme pennulle joka hyvine korvineen peittosi Helmin lauantain paneelissa. Joten loppu päivä menikin Helmin kannalta sitten loikoilun merkeissä.
Geishalla oli sunnuntaina jopa kilpakumppani. Vastassa oli sama naaras jolle alkuvuodesta nuorten luokassa Laihialla hävisimme. Jännitti. Tuomarina oli mieleenpainuva Yan Roca-Folch :) Erittäin miellyttävä persoona. Hänen mielestään Geishan pään sekä vartalon muoto oli parempi kuin vastustajallaan ja näin ollen saimme napattua jo toisen CAC-sertin. Sunnuntaina myös Go-Go sai toisen sertinsä. Geisha pääsi taistelemaan TP:stä, mutta tämä hävittiin suloiselle burma naaraalle.
Harmittavasti Adamin ja Lotan esiintyminen jäi tältä päivältä vain kurkkimiseksi toiselta puolelta tuomaripöytää, koska olin juuri Geishan kanssa esiintymässä. Adam sai paneelipaikan jota sitten jännättiin kovasti. Paneelin kuitenkin loppujen lopuksi voitti ragdol pentu.
Yleisesti ottaen olin erittäin tyytyväinen Helmiin ja Geishaan sekä tuloksiin.
Suuret kiitokset kuuluvat Päiville sekä Henriikalle näistä mukavista päivistä, seurasta, avusta ja opastuksesta!!!
Huh, sitten alkoikin ihan mahdoton viikko... valmistauduimme uuden tulokkaan hakemiseen Tsekeistä. Perjantaina oli Mikon tarkoitus lähteä hakemaan Geishan tulevaa sulhasta, pientä venäjänsinistä Bristol-poikaa. Meillä ei vielä alkuviikosta ollut uudelle tulokkaalle sijoituskotia tiedossa, mutta viikon kuluessa loppuun oli Bristol löytänyt mitä ihanimman kodin. Bristol tulee asustelemaan aivan meidän naapurissa ystäviemme luona :) Kiitoksia Anu ja Marko, että avasitte kotinne ovet "Ristolle" :) ps. muistakaa kuitenkin pitää ne ovet sitten jatkossa kiinni, ettei kissu karkaa :D
Matkasta saakin Mikko sitten kirjoitella blogiin itse, kunhan ensin matkan "hurmoksesta" toipuu.
Brisol saapui lauantaina uuteen kotiin ja on jo nyt osoittautunut oikein sydämelliseksi pojaksi. Hieman aluksi tietenkin pelotti, olihan takana myös päivän matkustaminen lentoineen kaikkineen. Ruoka maistui ja uusiin ystäviin tehtiin illan myötä kovasti tuttavutta. Bristol on jo ehtinyt aloittaa näyttely uransa ja plakkarissa onkin jo kaksi ex1:stä sekä NOM. Innolla odotamme pojan kasvua sekä näyttelyiden kannalta, että pentusuunnitelmia miettiessämme.
Helmin ensi esiintyminen Porokin näyttelyssä Kempeleessä oli vallan mahtava ensimmäiseksi näyttelyksi. Lauantaina saavuimme paikalle siinä vähän jälkeen yhdeksän... Eläinlääkärin pöydälle pääsimme kuitenkin vasta tunnin jonottamisen jälkeen. Eläinlääkäri oli hyvin tarkka tutkimuksissaan joten niissä sitten keeeeeesssstiiiii.... Sen jälkeen verhot paikalleen ja katsastelemaan tilannetta. Helmi olikin aika ensimmäisten joukossa joten pian saimme Päivi kasvattajan kanssa alkaa puunaamaan Helmiä näyttelykuntoon. Tuomarina Helmillä oli Dorte Kaae taskasta ja Dorte tuntuikin pitävän Helmistä kovasti. Kokoa ja turkin kuntoa sekä sydämellistä luonnetta kehuttiin :))) Ex1 ilman kilpailua ja upeat arvostelut päälle.
VP- valinnassa hävisimme komealle kollille, joka paljaistui jopa kaukaiseksi sukulaiseksi Helmille. Sukulaiselle on kuitenkin hyvä hävitä :) TP-valinnassa Helmi pääsi jatkoon joten ensimmäinen paneeli paikkakin oli saavutettu!!!
Illan paneeleita odotellessa jännäsimme upean Adam-veljen sekä Lotta-mummun arvosteluja. Adam sai ex1...ihmekkös tuo, upea ilmestys. Lotta jäi harmittavasti kakkoseksi, häviten ruotsista käymään tulleelle kissalle.
Geishan esiintyminenkin tuli. Geisha ei selkeästi nauti tuomarinpöydällä olosta eikä pyörittämisestä eikä tarkastelusta. Muiden kissojen läsnäolokin tuntui tätä tyttöä nyppivän. Tuomarina oli Berta Nemcová. Venytykseen oli tuha edes unelmoida saada kissaa ja tästä tulikin tuomarilta pyyhkeitä. Ilman kilpailua kuitenkin ex1 ja ensimmäinen CAC-serti :) Myös Geishan veli Go-Go oli tullut näyttelyyn ja hänenkin tulos oli ex1 ja CAC-serti.
Päivän viime metreillä päästiin jännittämään Helmin paneeli esitystä. Kissa oli puunattu, harjattu ja viimeistelty... jälleen Päivin avustuksella :) Luovutin Helmin Henriikan (Adamin emäntä) osaaviin käsiin paneelia varten ja laitoin sormet ja varpaat ristiin. Tuomarit kovasti vertailivat Helmiä sekä n. kk nuorempaa uros mettistä keskenään... ja täpärästi tuo hieno korvainen poika vei voiton. Alun harmistuksen jälkeen olin todella tyytyväinen päivän tulokseen. Ex1 sekä NOM :)
Sunnuntaina ei onneksi enää tarvinnut jonottaa ell tarkastukseen. Kissat vain häkkiin ja sillä selvä. Helmin vuoro oli jälleen hyvin alussa. Tuomari oli Marjatta Koskenkangas ja hänkin kehui Helmin kokoa sekä turkinlaatua kuin myös kuviota ja hienoa luonnetta. Jälleen ex1 ilman kilpailua. VP-valinnassa tuomari mietti tooooodella pitkään kun vastassa oli pari vuotias mettis naaras. Tuomari oli kyllä sitä mieltä, että Helmi oli paremmassa turkissa ja muutenkin hyvä, ehkä jopa parempi kuin tuo aikuinen naaras... Kommentin "pennulle olisi voitto helppo antaa" jälkeen ilmassa on vieläkin havaittavissa hieman katkeruutta kun voitto meni kilpakumppanille.
TP-valinnassa hävisimme pennulle joka hyvine korvineen peittosi Helmin lauantain paneelissa. Joten loppu päivä menikin Helmin kannalta sitten loikoilun merkeissä.
Geishalla oli sunnuntaina jopa kilpakumppani. Vastassa oli sama naaras jolle alkuvuodesta nuorten luokassa Laihialla hävisimme. Jännitti. Tuomarina oli mieleenpainuva Yan Roca-Folch :) Erittäin miellyttävä persoona. Hänen mielestään Geishan pään sekä vartalon muoto oli parempi kuin vastustajallaan ja näin ollen saimme napattua jo toisen CAC-sertin. Sunnuntaina myös Go-Go sai toisen sertinsä. Geisha pääsi taistelemaan TP:stä, mutta tämä hävittiin suloiselle burma naaraalle.
Harmittavasti Adamin ja Lotan esiintyminen jäi tältä päivältä vain kurkkimiseksi toiselta puolelta tuomaripöytää, koska olin juuri Geishan kanssa esiintymässä. Adam sai paneelipaikan jota sitten jännättiin kovasti. Paneelin kuitenkin loppujen lopuksi voitti ragdol pentu.
Yleisesti ottaen olin erittäin tyytyväinen Helmiin ja Geishaan sekä tuloksiin.
Suuret kiitokset kuuluvat Päiville sekä Henriikalle näistä mukavista päivistä, seurasta, avusta ja opastuksesta!!!
Huh, sitten alkoikin ihan mahdoton viikko... valmistauduimme uuden tulokkaan hakemiseen Tsekeistä. Perjantaina oli Mikon tarkoitus lähteä hakemaan Geishan tulevaa sulhasta, pientä venäjänsinistä Bristol-poikaa. Meillä ei vielä alkuviikosta ollut uudelle tulokkaalle sijoituskotia tiedossa, mutta viikon kuluessa loppuun oli Bristol löytänyt mitä ihanimman kodin. Bristol tulee asustelemaan aivan meidän naapurissa ystäviemme luona :) Kiitoksia Anu ja Marko, että avasitte kotinne ovet "Ristolle" :) ps. muistakaa kuitenkin pitää ne ovet sitten jatkossa kiinni, ettei kissu karkaa :D
Matkasta saakin Mikko sitten kirjoitella blogiin itse, kunhan ensin matkan "hurmoksesta" toipuu.
Brisol saapui lauantaina uuteen kotiin ja on jo nyt osoittautunut oikein sydämelliseksi pojaksi. Hieman aluksi tietenkin pelotti, olihan takana myös päivän matkustaminen lentoineen kaikkineen. Ruoka maistui ja uusiin ystäviin tehtiin illan myötä kovasti tuttavutta. Bristol on jo ehtinyt aloittaa näyttely uransa ja plakkarissa onkin jo kaksi ex1:stä sekä NOM. Innolla odotamme pojan kasvua sekä näyttelyiden kannalta, että pentusuunnitelmia miettiessämme.
torstai 2. heinäkuuta 2009
Pesunkestävä kissa :)
Ravistelua, puistelua, ihmettelyä ja suuri annos verisesti loukattua kissan hipiää sisältyi tähän päivään... Näyttelyyn valmistauduttiin pesu & fööni linjalla.
Helmin kasvattajan hyvillä ohjeilla lähdettiin liikkeelle... Päätin kuitenkin ensimmäisenä ottaa käsittelyyn Geishan kun ajattelin "harjoitella" lyhytkarvaisella ensin ennen tuota todellista pörrö-koitosta. Geishan pesuun käytin Ring vitosta joka oli tarkoitettu harmaille, sinisille ym turkeille... ko. tuote oli hankittu hätäpäissään äkkiseltään mustista ja mirristä kun alkuperäinen suunnitelma ei sisältänyt Geishan pesua, mutta turkin kunnon nähtyäni tulin siihen tulokseen, että pesuun joutaa. Geisha siis näin ollen koki myös elämänsä ensimmäisen pesun. Ihmetys oli suuri ja ilme oli hyvin kysyvä "ootko sä TOSIAAN pesemässä MUA"? Mutta kaikin puolin hienosti jaksoi kisu olla pesun ja huuhtelun. Geishan kuivaamiseen ei kauaa aikaa tuhraantunut. Kissa oli jo puolikuiva ensimmäisen pyyhekierroksen jälkeen ja sitten hetki harjailtiin ja otettiin toinen pyyhe mihin loput neiti hienohelman hipiästä saatiin kuivattua. Sitten vähän lisää harjausta ja kissa olikin jo suurin piirtein kuiva... Tämän jälkeen neiti vetäytyi hyvin loukkaantuneena pesemään itse itseään...saatoin jopa kuulla sen ajatukset "kaikenlaisia kotkotuksia..." :D
Noh, tämän kokeneena otin käsittelyyn Helmin... Siinäpä sitä karvaa sitten olikin vaahdotettavaksi. Mutta hyvin sievästi oli Helmikin. Ainoaksi kynnyskysymykseksi nousi se miksei litimärkä vettä valuva "uitettu koira" saanut tulla syliin... noh, tästäkin kriisistä selvittiin kuitenkin hienosti ja näin ollen oli Helmikin saatu pestyä. Täytyy kuitenkin tässä mainita, että shampoilla ja shampoilla ON eroja. Olin Helmille ostanut jo aikaa sitten Jerobin mahogany goldia ja tulen kyllä ostamaan tämän sarjan tuotteita lisää myös tuon Geishan turkille sopivina. Aivan eri tuntuinen turkki tuli Jerobin tuotteella verrattuna tuohon Ringiin. Vaikka toki tuolla Ringillä pestynä kissa on huomattavasti paremman tuntuinen kuin ilman pesua. Jerobilla turkista tuli lisäksi hyvän tuoksuinenkin :)
Puhtoinen ja MÄRKÄ
Kuivaus olikin sitten jo eri juttu.. siihen sitä aikaa kuluikin.. tästä toki minua varoiteltiinkin jo etukäteen ja siihen olinkin varautunut. Olin etukäteen totuttanut Helmin hiustenkuivaajaan joten kuitenkin suht sukkelaan sain Helminkin kuivaksi... Ensin tietenkin sain kunnon pärskäys-pyöritys-kuivatus-ryöpyn kun kissa hieman avitti kuivaamista kunnon turkin ravistelulla :) Kuivausta - harjausta - kuivausta - harjausta, tätä linjaa jatkettiin ja välillä Helmi kovasti koitti itsekkin olla mukana kuivaus touhussa.
Itse pitää viimeistellä
Loppu hyvin, kaikki..hmm, ainakin kohtuullisen hyvin.. nyt on on talossa kaksi verisesti loukattua kissa neitiä. Tosin loukkausta lieventämään kumpainenkin sai annoksen raksuja jonka jälkeen kumpikin nukkui toooodella pitkät nokoset.
Kun kaikki meni näinkin hienosti, olenkin jo varautunut siihen, että vielä ennen näyttelyä jompi kumpi saa itsensä jollain ilveellä siihen kuntoon, että joudun vielä kissa pyykille... toivotaan kuitenkin ettei näin käy :)
Helmin kasvattajan hyvillä ohjeilla lähdettiin liikkeelle... Päätin kuitenkin ensimmäisenä ottaa käsittelyyn Geishan kun ajattelin "harjoitella" lyhytkarvaisella ensin ennen tuota todellista pörrö-koitosta. Geishan pesuun käytin Ring vitosta joka oli tarkoitettu harmaille, sinisille ym turkeille... ko. tuote oli hankittu hätäpäissään äkkiseltään mustista ja mirristä kun alkuperäinen suunnitelma ei sisältänyt Geishan pesua, mutta turkin kunnon nähtyäni tulin siihen tulokseen, että pesuun joutaa. Geisha siis näin ollen koki myös elämänsä ensimmäisen pesun. Ihmetys oli suuri ja ilme oli hyvin kysyvä "ootko sä TOSIAAN pesemässä MUA"? Mutta kaikin puolin hienosti jaksoi kisu olla pesun ja huuhtelun. Geishan kuivaamiseen ei kauaa aikaa tuhraantunut. Kissa oli jo puolikuiva ensimmäisen pyyhekierroksen jälkeen ja sitten hetki harjailtiin ja otettiin toinen pyyhe mihin loput neiti hienohelman hipiästä saatiin kuivattua. Sitten vähän lisää harjausta ja kissa olikin jo suurin piirtein kuiva... Tämän jälkeen neiti vetäytyi hyvin loukkaantuneena pesemään itse itseään...saatoin jopa kuulla sen ajatukset "kaikenlaisia kotkotuksia..." :D
Noh, tämän kokeneena otin käsittelyyn Helmin... Siinäpä sitä karvaa sitten olikin vaahdotettavaksi. Mutta hyvin sievästi oli Helmikin. Ainoaksi kynnyskysymykseksi nousi se miksei litimärkä vettä valuva "uitettu koira" saanut tulla syliin... noh, tästäkin kriisistä selvittiin kuitenkin hienosti ja näin ollen oli Helmikin saatu pestyä. Täytyy kuitenkin tässä mainita, että shampoilla ja shampoilla ON eroja. Olin Helmille ostanut jo aikaa sitten Jerobin mahogany goldia ja tulen kyllä ostamaan tämän sarjan tuotteita lisää myös tuon Geishan turkille sopivina. Aivan eri tuntuinen turkki tuli Jerobin tuotteella verrattuna tuohon Ringiin. Vaikka toki tuolla Ringillä pestynä kissa on huomattavasti paremman tuntuinen kuin ilman pesua. Jerobilla turkista tuli lisäksi hyvän tuoksuinenkin :)
Puhtoinen ja MÄRKÄ
Kuivaus olikin sitten jo eri juttu.. siihen sitä aikaa kuluikin.. tästä toki minua varoiteltiinkin jo etukäteen ja siihen olinkin varautunut. Olin etukäteen totuttanut Helmin hiustenkuivaajaan joten kuitenkin suht sukkelaan sain Helminkin kuivaksi... Ensin tietenkin sain kunnon pärskäys-pyöritys-kuivatus-ryöpyn kun kissa hieman avitti kuivaamista kunnon turkin ravistelulla :) Kuivausta - harjausta - kuivausta - harjausta, tätä linjaa jatkettiin ja välillä Helmi kovasti koitti itsekkin olla mukana kuivaus touhussa.
Itse pitää viimeistellä
Loppu hyvin, kaikki..hmm, ainakin kohtuullisen hyvin.. nyt on on talossa kaksi verisesti loukattua kissa neitiä. Tosin loukkausta lieventämään kumpainenkin sai annoksen raksuja jonka jälkeen kumpikin nukkui toooodella pitkät nokoset.
Kun kaikki meni näinkin hienosti, olenkin jo varautunut siihen, että vielä ennen näyttelyä jompi kumpi saa itsensä jollain ilveellä siihen kuntoon, että joudun vielä kissa pyykille... toivotaan kuitenkin ettei näin käy :)
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
Tyttöjen juttuja
On se vaan niin hassua tuo kahden kissan toisiin tutustuminen :) Ensin sähistään ja juostaan karkuun ja heti perään ihmetellään, että eikös se leikkikaveri tullutkaan... Helmillä paloi niin sanotusti käämit kun ei saanut Geishasta leikkikaveria ja niinhän sitä sitten piti käydä pari kertaa tassulla kokeilemassa, että onko se kuitenkaan niin paha miltä kuulostaa. Eipä ollut niin paha ei ja tänään on selkeästi ollutkin tytöillä parempi päivä keskenään. Nyt jo sopii molempien jopa syödä yhtä aikaa ja vain metrin välimatkalla.
Molemmat ovat kyllä aikamoisia diivailijoita tuon ruokailun suhteen. Kumpikin söisi vain posket lommolla raksuja jos vain antaisi. Sempä vuoksi meillä ei olekkaan 24/7 raksutarjoilua enää ja siitäkös sitä palautetta palvelusväelle jaellaan... Välillä tuntuu, että melkein olisi sama heittää se ruokapurkki suoraan laatikosta roskiin, mutta joskus sitä kuitenkin yllättyy iloisesti ja kuppi syödään tyhjiin. Helmin herkkua on ollut possunkinkkusuikale.. painotus sanoilla "on ollut". Nyt sitä saatetaan armollisesti jonkin verran maistella ja lopuille nakellaan niskoja ja kysellään, että eikö parempaa ollut tarjolla... Tänään tosin syötiin melkein kaikki kananpojansuikaleet kupista (kun aamu oli nirsoiltu) ja illalla iso annos Animondan Carnya ja "jälkkäriksi" raksuteltiin sitten niitä ah niin ihania muroja :)
Ulkonakin päästiin tänään käymään hetki vaikka päivä olikin paikoittain aika hektinen... Kova etsintä oli päällä kun naapurin kisuli oli päässyt lapsukaisilta pihamaalle.. ja karkuun.. tosin mietinnän alla oli sekin, että oliko Milli-killi oppinut aikaisemaan oven... kaikenlaista päänvaivaa ne kissat osaakin aiheuttaa.
Tässä kuitenkin Helmi nauttimassa ilta-auringosta :)
Molemmat ovat kyllä aikamoisia diivailijoita tuon ruokailun suhteen. Kumpikin söisi vain posket lommolla raksuja jos vain antaisi. Sempä vuoksi meillä ei olekkaan 24/7 raksutarjoilua enää ja siitäkös sitä palautetta palvelusväelle jaellaan... Välillä tuntuu, että melkein olisi sama heittää se ruokapurkki suoraan laatikosta roskiin, mutta joskus sitä kuitenkin yllättyy iloisesti ja kuppi syödään tyhjiin. Helmin herkkua on ollut possunkinkkusuikale.. painotus sanoilla "on ollut". Nyt sitä saatetaan armollisesti jonkin verran maistella ja lopuille nakellaan niskoja ja kysellään, että eikö parempaa ollut tarjolla... Tänään tosin syötiin melkein kaikki kananpojansuikaleet kupista (kun aamu oli nirsoiltu) ja illalla iso annos Animondan Carnya ja "jälkkäriksi" raksuteltiin sitten niitä ah niin ihania muroja :)
Ulkonakin päästiin tänään käymään hetki vaikka päivä olikin paikoittain aika hektinen... Kova etsintä oli päällä kun naapurin kisuli oli päässyt lapsukaisilta pihamaalle.. ja karkuun.. tosin mietinnän alla oli sekin, että oliko Milli-killi oppinut aikaisemaan oven... kaikenlaista päänvaivaa ne kissat osaakin aiheuttaa.
Tässä kuitenkin Helmi nauttimassa ilta-auringosta :)
maanantai 29. kesäkuuta 2009
Ihmettelyä ulkosalla
Yritin tänään nappailla muutaman ulkokuvan Helmistä ulkoilun lomassa... todella huonolla menestyksellä. Tuolla ulkona kun on niin montaa pörriäistä ja lentävää öttiäistä ja kun jokaisen perään pitäisi ehtiä. Ei siinä sitten paljon auta vaikka emäntä kuinka maanittelee ja huutelee ja yrittää saada hienoja poseerauskuvia. Sitten kun vielä puhelimen kamera halusi tarkentaa aina johonkin muualle paitsi siihen kissaan..*huokaus*. Tässä kuitenkin muutama päivän "saalis".
Kylläpä sitä osataan olla tuimana :)
Mikäs tuolla lentää...
Tuijotetaan jotain mönkiäistä...
Taas joku pörriäinen menossa...
Mukana menossa oli myös Geisha. Se tyttö ei ole kovin tottunut ulkoilemaan, mutta tämäkin asia varmasti tässä kesän aikana korjaantuu.
Tyttöjen välit ovat jo himpun verran...hmm, ei voi oikeastaan sanoa lämmenneiksi, mutta kehitystä on tapahtunut. Tänään aamulla oli enää pieni lasten jakkara tuijotuksen välissä :)
Kehitystä on tapahtunut myös meikäläisen bloggauksessa... löysin jopa kuvien lisäys nappulan :D
Kylläpä sitä osataan olla tuimana :)
Mikäs tuolla lentää...
Tuijotetaan jotain mönkiäistä...
Taas joku pörriäinen menossa...
Mukana menossa oli myös Geisha. Se tyttö ei ole kovin tottunut ulkoilemaan, mutta tämäkin asia varmasti tässä kesän aikana korjaantuu.
Tyttöjen välit ovat jo himpun verran...hmm, ei voi oikeastaan sanoa lämmenneiksi, mutta kehitystä on tapahtunut. Tänään aamulla oli enää pieni lasten jakkara tuijotuksen välissä :)
Kehitystä on tapahtunut myös meikäläisen bloggauksessa... löysin jopa kuvien lisäys nappulan :D
BLOGI ON AVATTU!
Tästä se lähtee...bloggaus... näin "vanhoilla päivillä" pitää aina opetella jotain uuttakin. Tällä kertaa tätä :) Saa nähdä kuinka tämä "koukuttaa" ja houkuttaa..itseä ja muita. Koitan kovasti keksiä, että miten tänne lisäillään kuvia..hmm...jospa sekin vielä onnistuisi.
Saimme tänä viikoloppuna oikein upeita uutisia. Helmi kissamme Adam-veli sekä Lotta-mummo olivat näyttelyssä Siilinjärvellä ja sieltä kantautui tieto, että Lotta sai lauantaina sertin ja Adamin saavutukset olivat 2x BIS sekä 2x NOM!! Onnittelut!
Meillä on täällä jännät paikat. Ensi viikonloppuna on Helmin ensi esiintyminen näyttelymaailmassa. Jännittää! Kempeleessä ollaan molemmat päivät joten huisketta riittää. Mukaan tulee vielä Geisha-tyttönen (venäjänsininen), joka saapui eilen Raahesta tänne Liminkaan tutustelemaan sekä Helmiin, että vilinään ja huiskeeseen jotta näyttelyreissu sujuisi sitten mukavammin. Helmin kanssa tuo tutustuminen onkin nyt sillä tasolla, että Helmi ei voi ymmärtää mikä on tuo sähisevä ja suhiseva neljällä jalalla suihkiva sininen salama joka katoaa aina nurkan taakse piiloon.. Geishaa taas ei voisi vähempää kiinnostaa tehdä tuttavuutta tuollaisen ihmeellisen pörrökasan kanssa :) Joten aika näyttää millaiset kaverukset tytöistä kehkeytyy.
Pian on lähestymässä myös reissu Wieniin. Haemme sieltä venäjänsinisen uros pennun, pienen Bristolin jonka aikuistuttua meillä toivottavasti tassuttelee sinisiä pieniä tassuja :)
Saimme tänä viikoloppuna oikein upeita uutisia. Helmi kissamme Adam-veli sekä Lotta-mummo olivat näyttelyssä Siilinjärvellä ja sieltä kantautui tieto, että Lotta sai lauantaina sertin ja Adamin saavutukset olivat 2x BIS sekä 2x NOM!! Onnittelut!
Meillä on täällä jännät paikat. Ensi viikonloppuna on Helmin ensi esiintyminen näyttelymaailmassa. Jännittää! Kempeleessä ollaan molemmat päivät joten huisketta riittää. Mukaan tulee vielä Geisha-tyttönen (venäjänsininen), joka saapui eilen Raahesta tänne Liminkaan tutustelemaan sekä Helmiin, että vilinään ja huiskeeseen jotta näyttelyreissu sujuisi sitten mukavammin. Helmin kanssa tuo tutustuminen onkin nyt sillä tasolla, että Helmi ei voi ymmärtää mikä on tuo sähisevä ja suhiseva neljällä jalalla suihkiva sininen salama joka katoaa aina nurkan taakse piiloon.. Geishaa taas ei voisi vähempää kiinnostaa tehdä tuttavuutta tuollaisen ihmeellisen pörrökasan kanssa :) Joten aika näyttää millaiset kaverukset tytöistä kehkeytyy.
Pian on lähestymässä myös reissu Wieniin. Haemme sieltä venäjänsinisen uros pennun, pienen Bristolin jonka aikuistuttua meillä toivottavasti tassuttelee sinisiä pieniä tassuja :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)